Kehrääjän vuoden haaste: Marraskuu

Päätinpä nyt kirjoittaa aiheesta, joka löytyy Kehräjään vuoden kuukausihaasteesta, joita Rukkikuiskaaja blogissaan heittelee. Syynä ehkä se, että ensimmäistä kertaa on sellainen haaste johon kykenen edes jossain määrin osallistumaan osaamiseni puolesta.

Ensimmäiset kehrättävät villathan ostin jo ennen ensimmäistä rukkiani. Raakavillaa Kiviniemen lammastilalta Ulvilasta tarttui puolivahingossa matkaan, kun Marjo pisti viestiä, että häneltä löytyis villaa sopuhintaan yks erä, jossa olisi kolmea eriväriä. Mukaan lähtikin silloin valkoista, mustaa ja ruskeaa suomenlampaan villaa, joiden kanssa sitten aloittelin kehräilyn harjoittelua.

Villaa

Rukkikuiskaajan blogista löysin myös pesuohjeet villalle, ja sitä mukaellen olen siis villojani pessyt. Ensin luonnollisesti on roskat täytynyt nyppiä pois, niitä kyllä mahdottomasti ei ole villan mukana ollut, vaan yllättävän puhdasta villaa on ollut. Tämän jälkeen olen tehnyt fairystä ja lämpimästä vedestä pesuveden, jonne olen villat upottanut hellästi painellen, jotta villa huopuisi mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. Tämän jälkeen olen antanut villan rauhassa peseytyä itsekseen, vain välillä vähän painellen jotta vesi taatusti koskee villaa joka kohdasta.

Kun vesi on itsekseen jäähtynyt, olen sen kaatanut pois ja huuhdellut villat kylmällä vedellä niin kauan, että vesi on kirkasta. Näin pesten villaan jää vielä siinä olevaa rasvaa, mutta olen saanut omasta mielestäni villan riittävän puhtaaksi karstausta ja kehräystä varten. Tuoksu muuttuu miellyttävämmäksi ja valkoisesta villasta on nähnyt hyvin miten väri vaihtuu huomattavasti valkoisemmaksi.

Villan kuivaus onkin osoittautunut suuremmaksi haasteeksi pienessä rivitaloasunnossa, kuin itse pesu. Ensin ajattelin, että peseminen pienissä tiloissa on haaste, mutta useamman päivän kuivuva villa on ollut vieläkin suurempi haaste. Joten villaaon tullut pestyä pienissä erissä, jotta mahtuu kuivumaan. Pesupussien puutteessa en ole villoja edes lingonnut ennen kuivumaan laittoa, mutta pesupussien hankinta helpottaisi huomattavasti kuivattamista, kun voisi suurimmat vedet ensin pyöräyttää pesukoneessa pois.

Olen siis tähän asti aina kehrännyt suomenlampaan villan pestynä ja karstattuna. Seuraavaksi on siis vuorossa pesemättömän villan kehräyksen kokeilu. Tämä valitettavasti jää muuhun ajankohtaan, sillä marraskuu meni lentäen ohi ja joulukuu alkaa jo huomenna.