Liukuvärikokeilua

Kolmisen vuotta sitten innostuin kokeilemaan villan ja langa värjäystä enemmäkin. Aikalailla värjäilyjen alkupäässä oli pakko heti kokeilla liukuvärjäystä, koska ajatuksissa oli värjätä itselle villat ja kehrätä siitä hieno liukuvärjätty lanka. Kerroinkin värjäilyistä täällä!

Tuolla vähäisellä kokemuksellani onnistuin mielestäni varsin hyvin lopputuloksessa, mutta siitä huolimatta otti aikansa kehrätä villa ja sen jälkeen valmis lankakin muhi aikansa kaapissa, ennen kuin siitä mitään keksin neuloa.

Värit onnistuivat kuitenkin yli odotusteni, ja langasta tulikin hienon hennosti väriä vaihtava, vaikka pelkäsin, että kehrätessä tuo kauniin värinen letti menee piloille eikä värit liu’u kauniisti toiseen.

Lopullisessa työssä tuon värien vaihdon näkee parhaiten. Tein langasta yksinkertaisen putkihuivin, sillä langan paksuus oli vielä sitä luokaa että mitään sirompaa en olisi lähtenyt tekemään ja toisaalta vain 100g langaa ei suurempaan työnön oikein edes riitä.

Kunhan tällä hetkellä pahasti vaivaava neuloosi hellittää, täytyy tehdä uusi kokeilu isommalle villamäärälle ja neuloa valmistuvasta langasta jonkin hieno räväkkä huivi! Nyt taito riittää jo ohuemman langankin kehräämiseen, mutta vielä odottaa yksi BritSpin projekti loppuunsaattamista ennen kuin seuraavan kehruuprojektin voin työnalle ottaa!

Sweater

It’s been years since I’ve last knit a sweater. Around 20 years, I would say. But I have been dreaming of knitting Icelandic style sweater, with beautiful, colorful yoke and warm yarn.

So finally I had money to buy suitable yarn, which of course is Icelandic, Istex Lettlopi. It’s made from Icelandic sheep, which has unique wool. It has longer outer coat which protects against wind and rain and softer inner coat, which warms very well. The yarn is made out of unspun roving consisting of the whole fleece, and in lettlopi, there’s two strands of roving lightly spun together. It is really easy to knit and I really liked the texture of the finished product.

I still wanted to root for Finnish handcrafts and chose the Finnish designer Maaru Moilanen‘s Tindur (can be found from Maarun villapaidat 2 book). as my first Icelandic style pattern. It was really easy to knit and I love the outcome! It is very warm and feels really great outside! I have only used it once so far, so can’t tell much more about the quality or the durability.

This took only 2,5 weeks to finish, so it was very quick project even it’s a sweater! I’m already ordering yarn for my husbands sweater and my two son’s will follow!

Now I’m ready for our hiking and camping trips in cold Finnish summer as well as winter outdoor trips!

Vuosi 2020

Uusi vuosi ja vuosikymmen on alkamassa. Ensi vuodeks ajattelin itselleni asetella pieniä haasteita käsityönsaralla. Ei mitään liian totista, eikä haittaa jos haasteet jää suorittamatta mutta jotain, mihin tähdätä.

1. Islantilaisneuleen neulominen

Olen ylläpitänyt jo jonkin aikaa Facebookissa Islantilaisneuleet ryhmää. Itse en ole yhtään neuletta vielä neulonut, enkä edes tiedä miksi. Kirja löytyy jo kotoa, eli ohjeen puutetta ei voi syyttää, mutta ensi vuoden aikana sen aion nyt sitten tehdä!

2. Keskeneräisistä käsitöistä eroon pääseminen

Joko niin että teen ne loppuun tai niin, että puran ne. Minulla on vuosien aikana kertynyt jos jonkinlaista yritystä saada tehtyä jotain valmista. Nyt lankahyllyä siivotessani niitä pursui vastaan ja päätin, että jotain on nyt tehtävät. Ensimmäisiä töitä purinkin jo ja langat myin pois koska ne ei enää minua puhutelleet. Yksi pitkä projekti pääsi takaisin koukulle, sen aion tehdä valmiiksi nyt ensimmäisenä.

3. Julkaisen podcastini.

Olen vuoden verran taustalla tehnty töitä sen eteen, että oma käsityöaiheinen podcastini näkisi päivänvalon. Ensi vuonna, johonkin aikaan aion sen julkaista! Siitä lisää siis myöhemmin!

4. Villa-aiheisen haaveen eteenpäin vieminen

Villa-aiheinen haave on pyörinyt myös vuosia jo taustalla. Ensi vuonna se saa luvan nytkähtää taas askeleen eteenpäin. Olkoon vaan vaikka pieni askel, mutta askel eteenpäin kuitenkin.

5. Kantoliinan kutominen kangaspuilla

Tämä on yksi niistä aiheista jotka on pyörineet pitkään ajatuksissa ja suunnitelmissa. Ensi vuonna aion senkin toteuttaa. Alunperin olen suunnitellut siskolleni liinaa, mutta projektin viivästyttyä saa nähdä, vielä hänen lapsensa liinassa suostuu kulkemaan.

Miltä sinun käsityövuotesi 2020 näyttää? Onko jo jotain suunniteltuna valmiiksi vai annatko virran viedä?

Lautanauhaa

Mä olen tässä iän kartuttua alkanut entistä enemmän innostumaan perinteisistä käsityötaidoista. Kehräystä opettelin muutama vuosi sitten, koska se tuntuu olevan katoavaa kansanperinnettä. Pitsinnypläyksen alkeita harjoittelin tänä kesänä. Ja kun aloitin virkkailemaan mochilalaukkua (jonka sitten loppujen lopuksi päädyin purkamaan…), törmäsin siihen olkainvaihtoehtoja etsiessäni lautanauhoihin.

Lautanauhan kutominen tekniikkana on todella vanha, yli 3000 vuotta vanha varmistettu löydös on tehty Tanskassa ja Suomessakin on nauhoja kudottu jo 500-luvulta jKr asti. (lähde: Suomen Käsityönmuseon Käsityönurkka)

Ensimmäinen lautanauhani vielä kesken

Vanhoista nauhamalleista on löydetty vain pieniä pätkiä, mutta niistä on pystytty jäljittelemään alkuperäistä mallia. Tekniikkaa on käytetty myös mm. kankaiden reunusten viimeistelyssä, kutomalla suoraan kankaan reunaan. (lähde: Suomen Käsityönmuseon Käsityönurkka)

Tekniikkana lautanauhan kutominen vastaa vähän kangaspuilla kutomista. Nauhalaudat toimittava niisien asemaa loimen viriön avaamisessa ja viriöön pujotetaan kudelankaa aivan kuten kankaankudonnassakin. Polkusten virkaa ajaa nauhalautojen käännös, jolla lankajärjestystä saadaan muutettua.

Mulla on kesästä asti ollut laudat valmiina odottamassa, että rohkaistun kokeilemaan nauhan kutomista. Olenkin Facebookissa seurannut suomalaisten lautanauhan kudonnan gurujen, Mervi Pasasen ja Maikki Kariston, sivua ja ihastellut kauniita nauhoja ja yrittänyt kahlailla tietoa netistä, jotta rohkeutta yrittää karttuisi riittävästi.

Löysinkin sitten helpon ohjeen aloittelijalle Punomon sivuilta, ja sen avulla teinkin ensimmäisen, 50 cm pätkän lautanauhaani. En malttanut loimen luotuani olla kutomatta sitä kerta heitolla, niinpä tuli taas valvottua turhan myöhään nauhaa näprätessä.

Ensimmäinen nauha valmiina

Ja nälkä kasvaa tietenkin syödessä… Seuraavana päivänä oli saatava kirjastoa Maikki Kariston Lautanauhat-kirja, jossa onkin todella yksityiskohtaisesti kerrottu lautanauhan rakenteesta ja kudonnan tekniikasta. Kirjan avulla pitikin sitten luoda ensimmäinen vähän pidempi loimi, tavoitteena tehdä itselleni vyö mustan mekon somisteeksi. 12 lautainen nauha on myös leveämpi kuin ensimmäinen harjoituskappaleeni, joten jännä nähdä, miten kauan menee kutoessa ja ehdinkö saamaan jouluksi valmiiksi.

Toinen loimi valmiina kudottavaksi

Toivonmukaan pukinkonttini päätyisi Maikki Kariston ja Mervi Paasasen yhteisteos Omenaisia ja revonneniä – Suomalaisia lautanauhoja

Kannattaa myös tsekata Mervi Paasasen kotisivut: https://swanrivercrafts.com/

Häähuivi

Kihlauduimme avopuolisoni kanssa elokuussa 2018 ja hääpäivän päätimme jo ennen, kuin muille asiasta kerroimme. Kun hääpäivämme oli sovittu, aloin ideoimaan, mitä käsityöaiheista olisi päälläni häissämme, koska halusin, että jotain itsetehtyä olisi ylläni tärkeässä päivässäni. Huivi oli aika luonnollinen vaihtoehto, sillä halusin käsivarsilleni jotain, ettei vihkitilaisuudessa ja hääjuhlassa olisi liian “alaston” olo.

Jonkin aikaa “sitä oikeaa” huiviohjetta etsiessäni, vastaan tuli Lankakomeron Vernal Equinox Shawl Surprise eli kotoisemmin Kevätpäiväntasaus huivi. Sen muoto viehätti minua, samoin kuviot, ja se näytti kertakaikkisen upealle, ja päätin että siitä tulee häähuivini.

Langaksi valikoitui Wetterhoffin Sivilla. Sitä oli kehuttu käsityöryhmissä hyväksi, laadukkaaksi langaksi ja halusin kannattaa kotimaista yritystä. Ja lanka olikin ensin hypistelystä lähtien aivan mahtavan tuntuinen. Sen neulottavuus on loistava ja lanka tuntui todella laadukkaalle ja hyvälle.

Huivin pintakuviota lähempaa kuvattuna

Koska häihin ei enää huivin aloitusajankohtana ollut kauaakaan, piti pistää puikkoihin vipinää ja niinpä tämä huivi on matkannut mukanani vaikka missä. Aina, kun lähdimme autolla jonnekin vähän pidemmälle, nappasin työn mukaani ja luonnollisesti kotona sitä tuli paljon tehtyä. Mukana se oli myös työreissullani Venäjällä ja matkalla tuli junassa näperrettyä. Olipa se myös mukana Pesäkarhujen pesäpallo pelissäkin, kun hyvissä ajoin ennen peliä menin kentälle paikkaa itselleni varaamaan, niin samalla sai huivia eteenpäin tehtyä.

Pesäpallopelin alkua odotellessa ehti hyvin neulomaan!

Viimeiset kerrokset huiviin tulikin tehtyä häiden alusviikolla, eikä valitettavasti kunnon pingotukseen riittänyt aikaa. Olimme hääkuvauksen yhdistäneet minun koemeikki ja -kampauspäivääni, jotta itse hääpäivältä saatiin yksi stressi pois. Joten huivi valmistui pikavauhdilla maanantai-iltana, jotta sain sen tiistain hääkuviini. Kuvaa hääpuvusta ja samalla huivistani olikin jo edellisessä postauksessa mutta lisään saman kuvan nyt vielä tähän loppuun!

Tämä huivimalli oli todella helppo ja nopea tehdä. Hyvänä apuna toimi KnitCompanion ohjelma, jonka avulla oli helppo pysyä kärryillä, millä rivillä ohjeessa olin menossa, eikä haitannut vaikka välillä pitikin taukoja neulomisessa. Aina löytyi kohta, mihin tuli jäätyä, kun vaan muisti palkin raahata eteenpäin työn edetessä.

Huivi hartioillani hääkuvauksessa, kuvasta kiitos Esko Tuomiselle!

Uusi rukki!

Otin viime vuonna osaa Kicstarter kampanjaan, jossa oli myynnissä Dreaming Robotsin kehittämä ja valmistama minikokoinen sähkörukki, Electric Eel Wheel Nano. Ajatuksena oli saada siitä mukava matkakumppani työmatkoille, kun isompi matkarukki on turhan haasteellinen mukana kuljetettva ulkomaan matkoilla.

Pitkä odotus oli vihdoin takana syyskuun alussa, kun rukki vihdoin saapui, luonnollisesti silloin, kun itse olin pois maasta. Mies otti paketin vastaan ja ihanana avasi sen ja lähetti kuvia, jotta pääsin ihastelemaan hankintaani etänä. Hän testikäytti sitä, jotta näimme että se toimii, jotta mahdollinen reklamaatio ei viivästyisi. Hyvin pelitti!

Rakkaan mieheni ottama kuva uudesta lelustani

Kauhulla olin jo ennakkoon lukenut muiden kokemuksia rukista, siitä miten sen kanssa heillä oli ollut ongelmia. Kotiuduttuani reissusta, löinkin sähköt päälle rukkin, nappasin villaa kouraan ja lähdin testailemaan rukki. Hämmennyksekseni se toimi kuin unelma. Pientä rahinaa oli havaittavissa, sillä pursotusvaiheessa oli jäänyt pientä kohoumaa lyhdyn akseliin. Mutta muuten ei ollut mitään ongelmia ottaa tuo rukki käyttöön.

Olen sillä nyt kehräillyt rullallisen säiettä, ja kerrannut sen jo aiemmin kehräämäni säikeen kanssa kaksisäikeiseksi langaksi. Hyvin jaksoi pikkurukki toimia jopa kerratessa!

Nyt on vuorossa ensimmäisen langan kehrääminen kokonaan tuolla rukilla, katsotaan, miten käy. Hyytyykö rukki jossain vaiheessa vai jaksaako vääntää koko 100g karstalevyn ongelmitta!

Sacred Space

It’s been a long while since I’ve last updated my blog. I’ve been super busy with my life and as I don’t have computer at home, writing to the blog is really slow with cell phone.

Last year, when I resigned from the company, where I worked for nearly 8 years, my colleagues bought me a gift card to my favorite yarn store. It was big enough for me to use in something bigger. So I wanted to spend it to something special, not just random skeins of yarn or something like that.

While the expiration date was coming closer and closer and I was still undecided what to buy with it, I started seeing more and more photos of this beautiful CAL Helen Shrimpton had yet designed.

The Sacred Space is beautiful blanket, consisting of 9 parts and the CAL started in July 2019. There are great videos to help crocheting this, in case you find it difficult to crochet just with the written instructions. Though in this pattern, the written instructions are really clear and easy to follow!

Me in my wedding dress

So, I used my gift card to purchase 50 skeins of Drops Cotton Merino. I just love this yarn, so soft and nice to work with. I chose the colors according to my wedding dress, which was 50’s inspired flower dress. I chose greens with pinks, and base color is white, just as in my wedding dress!

I’ve started Mandala Madness couple of years ago, but it’s still unfinished as I found the pattern quite hard for my skills. I hadn’t crocheted that much from written pattern before, but this time, I found that really easy. I’ve only had to look small pieces from the videos so far, which I great, as it’s faster to crochet straight from the written pattern.

Part 1 was finished yesterday, and gotta say, I just love it!! Can’t wait to start part 2 today!


Vauvan peitto

Tällä helpolla ohjeella saat tehtyä yksinkertaisen kulmasta kulmaan neulotun peiton, jossa siisti putkineulosreuna. Ainaoikein neuleen yksinkertaisuus mahdollistaa pirteän ulkonäön tekemisen raidoittamalla kerroksia eri värisin langoin.

Peiton voi neuloa mistä tahansa langasta. Kuvan peittoon on käytetty n. 6 kerää Dropsin Baby Merinoa. Suosittelen käyttämään pyöröpuikkoja peiton neulomiseen, suuresta silmukkamäärästä johtuen.

Käytetyt lyhenteet

o = neulo oikein

oet = neulo oikein silmukan etureunasta ja uudelleen takareunasta (englanninkielinen ohjevideo)

s = silmukka

Aloitus

Luo 3s. *Neulo 3 o. Siirrä silmukat toiselle puikolle neulomatta niitä. Älä käännä työtä.* toista kerran. Poimi 4 s, joista yksi neulottujen silmukoiden reunasta ja loput 3 silmukoiden luontireunasta. Neulo luodut silmukat. Neulo 3 o, oet, siirrä lanka työn etupuolelle ja siirrä 3 s neulomatta toiselle puikolle. Työssä on nyt 8 s.

Käännä työ jatkossa jokaisen kerroksen jälkeen.

1 kerros

3 o, oet, neulo kunnes puikolla on enää 3 s. Siirrä lanka työn etupuolelle, ja nosta jäljellä olevat silmukat neulomatta puikolle.

Toista 1 kerrosta, kunnes peitto on haluamasi levyinen. Jos haluat peitosta suorakaiteen, jatka 2 kerroksesta. Jos haluat neliön, jatka kerroksesta 4.

2 kerros

3 o, oet, neulo o kunnes 3 s jäljellä. Siirrä lanka työn etupuolelle ja nosta jäljellä olevat silmukat neulomatta puikolle.

3 kerros

Neulo 3 o, neulo 2 s takareunoista oikein yhteen, o kunnes jäljellä on 3 s. Siirrä lanka työn etupuolelle ja nosta jäljellä olevat silmukat neulomatta puikolle.

Toista 2 ja 3 kerroksia, kunnes työ on haluamasi pituinen.

4 kerros

Neulo 3 o, neulo 2 s takareunoista oikein yhteen, o kunnes jäljellä on 3 s. Siirrä lanka työn etupuolelle ja nosta jäljellä olevat silmukat neulomatta puikolle.

Toista 4 kerrosta kunnes jäljellä on 6 s. Päättele silmukoiden niin, että päättely jäljittelee reunan putkine ulosta.

Älä osta mitään-päivä…

…mutta jos ostat suosi suomalaista!

Juuri oli lehdessä juttua siitä, miten kotimaista villaa joudutaan hävittämään, koska se on arvotonta. Mieletöntä tuhlausta, sillä kotimainen lampaanvilla on erinomainen raaka-aine niin käsin kehrättäväksi kuin vaikkapa neulottavaksi.

Hyvälaatuinen suomenlampaan villa ei ole niin karkeaa, kuin mitä kuvittelisi. Itsekin tähän ajatteluun olen aiemmin sortunut mutta kehruuharrastuksen myötä, on ajatteluni täysin muuttunut. Käytän talvet läpeensä huivia, joka on neulottu Tukuwool Fingerin langasta, eikä ongelmia ole ollut vaikka se ihoa vasten onkin. Tukuwoolia myy monet kivijalkaliikeetkin (mm. Porissa Lavikolta),  mutta sitä saa myös tilattua esimerkiksi TitiTyyn verkkokaupasta! Suomalaiset suunnittelijat on myös suunnitelleet Tukuwooliin soveltuvia ohjeitakin, sekä paljon lankaa on käytetty muissakin ohjeissa, joten käykäähän tutkimassa Ravelrystä, mitä löytyy!

20170525_104056
Tukuwoolista neulotta Stephen Westin suunnittelema Dotted Rays-huivi

Kotimaista villaa raaka-aineenaan käyttää myös Pirtin kehräämö, joka juuri uudisti brandinsä ulkoasua ja tuotteet löytyvätkin nimellä Villanka jatkossa. Heiltä löytyy soveltuvia tuotteita niin villasukkiin kuin huiveihinkin, sekä topseja kehräykseen! Hahtuvasta myös aikanaan neuloin kestovaippojen kanssa käytettäviä vaippahousuja.

Lisäksi kannattaa aina tarkistaa paikallinen tarjonta! Itse olen ostanut lähitilalta villaa kehräykseen, ja aion myös jatkossa niin tehdä! Moni tila tarjoaa myös valmiita lankoja, jotka on kehrätty/kehräytetty oman tilan eläimistä tai jopa valmiita villatuotteita. Suosittelen käyttämään näitä lähituotteita hyödyksi! Oma lähitilani on Kiviniemen lammastila, ja esim. heidän Facebook sivuiltaan näkee mitä heillä on valikoimissa!

Monesti keskusteluissa nousee esiin myös kotimaisten tuotteiden hinnat. Ymmärrän sen toisille olevan oikeasti iso kynnys, koska rahaa ei välttämättä ole. Mutta monesti pienillä ostotottumusten säädöillä pystyy sijoittamaan kotimaassa tuotettuihin tuotteisiin, vaikka niitä sitten suhteessa saisikin halpamaissa tuotettuja tuotteita vähemmän. Useimmiten tässä kohtaa laadussa taas voittaa, joten suosittelen kannattamaan kotimaista ja edistämään työpaikkojen pysymistä kotimaassamme!

BritSpin

I’ve been wanting to challenge myself in spinning for few months now. I was planning to have my own “spinning marathon” and try to spin as much as possible in one weekend.

But while I was still in my planning phase, I saw an advert about BritSpin. Just what I needed! Spinning marathon for 4 days, starting on 11th of October! I don’t have to spin “alone”!

Sooner than I imagined, I was a captain of a team, and recruiting Finnish spinners to my team. Luckily Finnish spinners were eager to join, and we had full team really quickly.

Yesterday I got fleece, which I’ve planned to spin on BritSpin. I ordered Border Leicester wool straight from breeder in UK. The delivery was very fast and I really love how the wool looks like! Can’t wait until October to spin it! Meanwhile, I’m dividing it to bundles for washing and combing.

 

//www.instagram.com/embed.js