Värjäilyä

Suomi 100 SALia varten halusin värjäillä vähän lisää villaa, jotta pääsen kehräilemään tämä haasteen parissa. Ja yks perjantai iskikin jäätävä väriterapian tarve töiden jälkeen ja niinpä nappasin pari kuitua varastoista, jotka vielä valkoisena siellä köllöttivät ja päätin ne värjätä kivan värisiksi.

IMG_20170519_205142_600

Hirveästi en ole vielä värjäillyt joten kaikenlaisia kokeita pitää tehdä, jotta ymmärtää miten ei pidä toimia. Tässäkin kokeilussa tuli todettua muutama juttu, jotka pitää huomioida ensi kerralla, mutta tällä kertaa sain jo intensiivisemmät värit aikaiseksi. Tavoite oli saada liukuvärjättyä villaa, jotta saisin kehrättyä liukuvärjättyä lankaa. Suhteellisen hyvin tavoite villan osalta toteutui, kiva nähdä sitten kehrätessä, onko lopputulos se mitä hain.

Kirsikka-keltainen

Helppoa tämä värjäily kyllä on, tykkään kovasti puuhasta. Nyt vaan ei malttais millään odottaa, että ehtisin ensin kehräämään loppuun yhden säikeen, niin pääsisin aloittamaan toisen uusista leteistä.

Sin-vihr-kelt

Suomi 100 SAL osa 2

Tämän osan lanka tulikin tehtyä ennätysvauhtia eilen. Pinkki keltainen letti on kutitellut jo pitkään kuitulaatikossa, ja on tehnyt mieli se sieltä kaivaa kehrättäväksi.

Piti siitä tehdä maltillinen 2-säikeinen söpöstelylanka, mutta mopo lähti keulimaan heti, kun kuidun sain kiinnitettyä rullalle vievään lankaan. Päässä napsahti, että nyt tehdään sitä spiraalikerrattua lankaa, jota on pitänyt joskus kokeilla. IMG_20170507_122608_744

Ja mulla olikin niin hauskaa, että tuli koko letti kehrättyä yhtäkkiä eilisen päivän aikana. Alunperin oli ajatuksena kerrata se ompelulangalla, mutta viisaat Ravelryssä kertoivat että se ei toimi villan kanssa. Joten lennossa suunnitelman vaihto ja tilalle tuli aiemmin jo kehräämäni valkoinen suomenlampaan villan säie, joka on odottanut kertaamista kaverin kanssa.

Lennossa sujui myös kertaaminen. Mutta, kun langan vyyhdin vyyhdinpuilla, ja otin pois, siitä tulikin aika hässäkkä. Näytti enemmän bouclé langalle kuin millekään spiraalikerratulle. No, ei kun pesemään lanka ja pistin sen painon kanssa kuivumaan. Tänään saan jännityksellä katsoa, tuliko siitä yhtikäs mitään käyttökelpoista… Ja jos ei tullut niin mitäs sitten tekis…

Saattaa olla, että tämä letti tuli uhrattua tieteelle, mutta olipahan ainakin hauskaa!

Suomi 100 SAL eli yhdessä kehräystä

Suomi 100 SALin ensimmäinen osa on nyt ohi, tässä tehtävänä oli kehrätä 1.1-30.4 välisenä aikana kotimaista kuitua, eli mitä tahansa Suomessa tuotettua kuitua langaksi.

20170322_230148

Koska multa löytyy isot määrät suomenlampaan sekä kainuun harmaksen villaa, päätin kehrätä niitä pois. Vuokralla olleella karstamyllyllä karstailin paperikassillisen kainuun harmasta kehräysvalmiiksi, joten päätin sen ottaa työnalle ja kotimaisella Firespittersin turkkilaisella värttinällä kehrätä siitä suoraan lankaa kerraten kehrätessä.

Kainuun harmas on ihanaa kehrättävää, kehräytyy helposti ja on todella kauniin väristä. Käsittelmättömässä villassa olleet värierot tasoittuivat karstatessa, ja villasta tulikin ihanan tasaisen vaalean harmaat. Joku miettii mielessään että ihanan tasaisen harmaata… noh, sehän on ihanaa pohjaa värjäykselle, kun antaa oman vivahteensa värisävyille.

20170412_115748

Hirvittävän isoa määrää en saanut kehrättyä tuona aikana, johtuen monista muista kehruu projekteista, joita oli työn alla. Pienen vaivaisen 32 g kerän sain aikaiseksi, mutta se olikin suoraan valmista lankaa, eli ei tarvinnut kuin kerältä vyyhtiä ja pestä ja se oli valmiina käyttöön.

Valmis Kainuun harmas vyyhti

Seuraavaksi voinkin siirtyä 1.5.-30.8.2017 suoritettavaan haasteeseen, eli kehrätä kotimaisen värjärin värjäämää kuitua. Aloittelen itse värjäämälläni letillä BFL:ää, joka sattuu myös olemaan toinen värjäämäni kuituletti. Katsotaan, mitä siitä tulee! Kuvia haasteen eri vaiheista voipi katsella Ravelryn projektistani!!

Turkkilaisella värttinällä kehräys

Siskoni katseli turkkilaisella värttinällä kehräystäni, ja kiinnostui siitä, miten homma toimii. Hänelle asiaa siinä sitten selitin ja selitykseni tueksi myöhemmin haeskelin videota, josta näytää miten kehräystä värttinällä aloitetaan. Suomeksi sellaista en löytänyt, ainoastaan englanniksi, niinpä sitten päätin itse tehdä videon.

Video on kuvattua vähän heikoissa valaistusoloissa, mutta pääasia eli kehräyksen aloitus videolta ilmi käy. Tavoite on tehdä seuraavaksi video, jolla näytän, miten villaa sitten kehräillään ja miten sitä säiettä pyöritetään turkkilaisen värttinän siiville.

Toivonmukaan edes joku innoistuisi tämän videon myötä kokeilemaan kehräystä, ja löytäisi itselleen mukavan uuden harrastuksen!

Jännittäviä uutisia!!!

Hyvää Kalevalan päivää!

Hiljaisuuden taustalla on ollut kuhinaa. Viimeiset pari kuukautta, monet suomalaiset virkkaajat ovat  käyttäneet suunnittelutaitojaan, minä mukaan lukien. Me, tarkoittaen Sari Åströmiä ja itseäni, olemme valmistelleet (suunnittelijat apuinamme) suomalaista CALia , nimeltään Kalevala CAL, joka tullaan julkaisemaan myöhemmin tänä vuonna.

Inspiraation lähteenä toiminut Kalevala on tuottanut monia kauniita visuualisia tulkintoja. En malta odottaa, että pääsemme  niitä myöhemmin teille julkaisemaan!

CAL tulee koostumaan 24 peittopalasta, jotka eri suunnittelijat ovat suunnitelleet, sekä niiden yhdistämisestä ja reunuksesta. Peitto tullaan julkaisemaan suomeksi ja englanniksi, joten kaikki pääsevät mukaan tutustumaan suomen kansalliseepokseen.

Tulemme lähempänä CALin alkua avaamaan Facebook ryhmän, jossa annamme lisäinfoa, ja jossa linkit paloihin tullaan julkaisemaan.

Joten valmistelkaa koukkunne ja lankavarastonne odottamaan suomalaista virkkausseikkailua!

Virallinen ennakkoilmoitus löytyy Sarin blogin sivuilta!

#kalevalacal

kalevala-cal-logo-fin

Kehrääjän vuoden haaste: Marraskuu

Päätinpä nyt kirjoittaa aiheesta, joka löytyy Kehräjään vuoden kuukausihaasteesta, joita Rukkikuiskaaja blogissaan heittelee. Syynä ehkä se, että ensimmäistä kertaa on sellainen haaste johon kykenen edes jossain määrin osallistumaan osaamiseni puolesta.

Ensimmäiset kehrättävät villathan ostin jo ennen ensimmäistä rukkiani. Raakavillaa Kiviniemen lammastilalta Ulvilasta tarttui puolivahingossa matkaan, kun Marjo pisti viestiä, että häneltä löytyis villaa sopuhintaan yks erä, jossa olisi kolmea eriväriä. Mukaan lähtikin silloin valkoista, mustaa ja ruskeaa suomenlampaan villaa, joiden kanssa sitten aloittelin kehräilyn harjoittelua.

Villaa

Rukkikuiskaajan blogista löysin myös pesuohjeet villalle, ja sitä mukaellen olen siis villojani pessyt. Ensin luonnollisesti on roskat täytynyt nyppiä pois, niitä kyllä mahdottomasti ei ole villan mukana ollut, vaan yllättävän puhdasta villaa on ollut. Tämän jälkeen olen tehnyt fairystä ja lämpimästä vedestä pesuveden, jonne olen villat upottanut hellästi painellen, jotta villa huopuisi mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. Tämän jälkeen olen antanut villan rauhassa peseytyä itsekseen, vain välillä vähän painellen jotta vesi taatusti koskee villaa joka kohdasta.

Kun vesi on itsekseen jäähtynyt, olen sen kaatanut pois ja huuhdellut villat kylmällä vedellä niin kauan, että vesi on kirkasta. Näin pesten villaan jää vielä siinä olevaa rasvaa, mutta olen saanut omasta mielestäni villan riittävän puhtaaksi karstausta ja kehräystä varten. Tuoksu muuttuu miellyttävämmäksi ja valkoisesta villasta on nähnyt hyvin miten väri vaihtuu huomattavasti valkoisemmaksi.

Villan kuivaus onkin osoittautunut suuremmaksi haasteeksi pienessä rivitaloasunnossa, kuin itse pesu. Ensin ajattelin, että peseminen pienissä tiloissa on haaste, mutta useamman päivän kuivuva villa on ollut vieläkin suurempi haaste. Joten villaaon tullut pestyä pienissä erissä, jotta mahtuu kuivumaan. Pesupussien puutteessa en ole villoja edes lingonnut ennen kuivumaan laittoa, mutta pesupussien hankinta helpottaisi huomattavasti kuivattamista, kun voisi suurimmat vedet ensin pyöräyttää pesukoneessa pois.

Olen siis tähän asti aina kehrännyt suomenlampaan villan pestynä ja karstattuna. Seuraavaksi on siis vuorossa pesemättömän villan kehräyksen kokeilu. Tämä valitettavasti jää muuhun ajankohtaan, sillä marraskuu meni lentäen ohi ja joulukuu alkaa jo huomenna.