POF-ing

Lately I’ve fell in love with spinning technique called POF-ing (POF stands for ply on fly), meaning that once you finish spinning the fiber, you get already plied yarn out of spindle.

Yes, I’ve been doing this with spindle, don’t know if it’s even possible to do with the spinning wheel, but I use my turkish spindles for this technique.

20170223_232102

It feels quite slow, you don’t see that much progress, but actually I think it’s faster than first spinning the singles and then plying those. I learned to collect the single around the shaft of the spindle, and from the shaft as butterfly around my fingers, which makes it really easy to ply. Below, you can find links to videos that helped me, thanks to Spinning Sara for making those!

20170303_213059

Both of these projects are still unfinished, but I’m not in a hurry with those so I just enjoy the ride!


Tutorial videos:

Temporary cop on a Turkish Spindle

Making a butterfly for your singles

Exciting news!!!

Happy Kalevala Day from Finland!

So, behind the scenes, there’s been a lot of action! Last couple of months, many Finnish crocheters have been using their designing skills, myself included. We, meaning Sari Åström and I, have been preparing Finnish CAL called Kalevala CAL (with the help of all the designers), which will be published later this year.

The inspiration from Kalevala has given out many wonderful visual interpretations. Can’t wait to finally be able to publish all these to you all.

This CAL will be a blanket, consisting of 24 different pieces from different designers, plus joining and edging. It will be available in English too, so all of you can take part our journey to Finnish national epic!

We will be opening a Facebook group closer to publishing date, where you can find info and later patterns!

So prepare your hooks and stashes for Finnish crocheting adventure!

Official sneak peak is readable at Sari Åströms blog!

#kalevalacal

kalevala-cal-logo-eng

Jännittäviä uutisia!!!

Hyvää Kalevalan päivää!

Hiljaisuuden taustalla on ollut kuhinaa. Viimeiset pari kuukautta, monet suomalaiset virkkaajat ovat  käyttäneet suunnittelutaitojaan, minä mukaan lukien. Me, tarkoittaen Sari Åströmiä ja itseäni, olemme valmistelleet (suunnittelijat apuinamme) suomalaista CALia , nimeltään Kalevala CAL, joka tullaan julkaisemaan myöhemmin tänä vuonna.

Inspiraation lähteenä toiminut Kalevala on tuottanut monia kauniita visuualisia tulkintoja. En malta odottaa, että pääsemme  niitä myöhemmin teille julkaisemaan!

CAL tulee koostumaan 24 peittopalasta, jotka eri suunnittelijat ovat suunnitelleet, sekä niiden yhdistämisestä ja reunuksesta. Peitto tullaan julkaisemaan suomeksi ja englanniksi, joten kaikki pääsevät mukaan tutustumaan suomen kansalliseepokseen.

Tulemme lähempänä CALin alkua avaamaan Facebook ryhmän, jossa annamme lisäinfoa, ja jossa linkit paloihin tullaan julkaisemaan.

Joten valmistelkaa koukkunne ja lankavarastonne odottamaan suomalaista virkkausseikkailua!

Virallinen ennakkoilmoitus löytyy Sarin blogin sivuilta!

#kalevalacal

kalevala-cal-logo-fin

Kehrääjän vuoden haaste: Marraskuu

Päätinpä nyt kirjoittaa aiheesta, joka löytyy Kehräjään vuoden kuukausihaasteesta, joita Rukkikuiskaaja blogissaan heittelee. Syynä ehkä se, että ensimmäistä kertaa on sellainen haaste johon kykenen edes jossain määrin osallistumaan osaamiseni puolesta.

Ensimmäiset kehrättävät villathan ostin jo ennen ensimmäistä rukkiani. Raakavillaa Kiviniemen lammastilalta Ulvilasta tarttui puolivahingossa matkaan, kun Marjo pisti viestiä, että häneltä löytyis villaa sopuhintaan yks erä, jossa olisi kolmea eriväriä. Mukaan lähtikin silloin valkoista, mustaa ja ruskeaa suomenlampaan villaa, joiden kanssa sitten aloittelin kehräilyn harjoittelua.

Villaa

Rukkikuiskaajan blogista löysin myös pesuohjeet villalle, ja sitä mukaellen olen siis villojani pessyt. Ensin luonnollisesti on roskat täytynyt nyppiä pois, niitä kyllä mahdottomasti ei ole villan mukana ollut, vaan yllättävän puhdasta villaa on ollut. Tämän jälkeen olen tehnyt fairystä ja lämpimästä vedestä pesuveden, jonne olen villat upottanut hellästi painellen, jotta villa huopuisi mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. Tämän jälkeen olen antanut villan rauhassa peseytyä itsekseen, vain välillä vähän painellen jotta vesi taatusti koskee villaa joka kohdasta.

Kun vesi on itsekseen jäähtynyt, olen sen kaatanut pois ja huuhdellut villat kylmällä vedellä niin kauan, että vesi on kirkasta. Näin pesten villaan jää vielä siinä olevaa rasvaa, mutta olen saanut omasta mielestäni villan riittävän puhtaaksi karstausta ja kehräystä varten. Tuoksu muuttuu miellyttävämmäksi ja valkoisesta villasta on nähnyt hyvin miten väri vaihtuu huomattavasti valkoisemmaksi.

Villan kuivaus onkin osoittautunut suuremmaksi haasteeksi pienessä rivitaloasunnossa, kuin itse pesu. Ensin ajattelin, että peseminen pienissä tiloissa on haaste, mutta useamman päivän kuivuva villa on ollut vieläkin suurempi haaste. Joten villaaon tullut pestyä pienissä erissä, jotta mahtuu kuivumaan. Pesupussien puutteessa en ole villoja edes lingonnut ennen kuivumaan laittoa, mutta pesupussien hankinta helpottaisi huomattavasti kuivattamista, kun voisi suurimmat vedet ensin pyöräyttää pesukoneessa pois.

Olen siis tähän asti aina kehrännyt suomenlampaan villan pestynä ja karstattuna. Seuraavaksi on siis vuorossa pesemättömän villan kehräyksen kokeilu. Tämä valitettavasti jää muuhun ajankohtaan, sillä marraskuu meni lentäen ohi ja joulukuu alkaa jo huomenna.

Yarn!!!

Since I bought my Ashford Joy 2 spinning wheel, I’ve already made several yarns with it. I just love the compact look of the wheel, the double pedals and the ease of spinning with well working modern wheel. It’s also lightweight, so it’s easy to grab along and take the spinning outside of the house.

IMG_20160802_201502
Ashford Joy 2

I happened to find the Joy 2 cheaply via Ravelry spinning group, with many bobbins and the carrybag, so I didn’t have to pay a fortune to get it.

First yarn which I actually finished, was spun from Tale & Tendrils Elbereth, 100% merino wool. Merino felt quite different from the finn lamb, which was my “testfiber” in my first spinning attempts. In a way, it felt stickier and harder to draw, but once I got hang of it, it actually was really nice to spin.

20160810_221354
Tale & Tendril: Elbereth, 100% merino

The result was still lumpy, uneven yarn, with too tight spin, so if you try to knit or crochet with it, the result is really stiff. But anyway, you had to start somewhere, right?

I’ve bought most of the wool I’ve spun from Nunoco‘s Etsy store. When I first came across to their store, thanks to fellow spinners in Finnish group, I fell in love with the beautiful colors of the fibers.

20160815_195637
Nunoco Marigold, 100% merino

So from first Nunoco fiber order, I was able to spin a bit better yarn already. I wanted to make gradient yarn, without knowing how to actually do that. So I just spun 2 singles with all the colors split in parts and then plied those together. Looks more like fractal spun, but I loved the yarn immediately, and it will be a cowl when I have time to knit from it!

Second one turned out even better, you could see that learning had payed off and the yarn was already thinner. I spun all colors after each other and tried new plying technique, Navajo-ply, to get the colors in their own segments.

img_20160909_181634
Nunoco Herb Garden, 100% merino

 

I have many projects going on at the same time, so while I spin with my Joy, I also spin with spindles. I actually was able to finish a yarn for my boyfriends daughters socks, which was made of cotton candy colored finnwool I dyed myself!

20160828_103327
“Cotton Candy”, 100% finnwool dyed with food coloring

Also, from this yarn, I’ve knit for the first time from yarn I spun myself, and boy I feel proud! It’s so soft to knit, I hope the little girl will love her socks when they are finished, since of course, I spun too little of the yarn, so I gotta spin some more before getting both of the socks done.

15099335_976603732450091_8452875609989709824_n_medium2
Socks from “Cotton candy”

 

 

100 years of Independence

Next year, 2017, we will celebrate the 100th year of independency in Finland.

To celebrate our beautiful country, in my region, they are giving a knit sweater for each of the babies born in the regional hospital. I’m taking my part in this process and I’m knitting one sweater to donate to the hospital.

I love the idea, that all the babies have something to remember when they are adults, something from the year when they were born, which is in the same time really remarkable year for all of us Finnish people.

Sweater is really simple to make, so pretty much anyone can do it. Everyone who’s ever held a knitting needles, is able to do this one, at least with bit of guidance from someone more advanced knitter.

I will add photo of my version when I’m finished, I’m already done over 50% of it so it will be ready soon! I’m knitting it from Drops Baby Merino, which is so soft and cuddly yarn!

This sweater will be nice addition to the hats and gloves they are already giving, in the Satakunta regional hospital,to newborns to take home with, all made by enthusiastic knitters and crocheters in Satakunta region, who donate their makings to the hospital!

Earlier this year, they had a campaign in whole Finland, when there was numerous of “safety octopus” donated to the hospitals to give to the premies to “play” with, to avoid them pulling the cords and hoses they are attached to.

So small, simple things we crafters can do with our hands, can help and make people happy easily.

Värttinät

Vaihteeksi tekstiä suomeksi! Tällä kertaa värttinöistä.

Kun menetin hermoni vanhan kiikkalaisen rukkini kanssa, ja kehräys olikin pitkään tauolla, kun tuntui vaan että siitä ei tule yhtään mitään. Kesälomalla sitten päätin selättää kiikkalaisen ongelmat ja aloitinkin uudelleen kehräämään jo aloittamaani merinovilla topsia. Kädellä pyörittelin pyörää, jotta sain rukin pyörimään riittävän hitaasti. Mutta hermohan siinä meinasi mennä, kun millään ei saanut kahta kättä käyttää.

Olen kuitenkin seuraillut Suomalaisten kehrääjien ryhmää Ravelryssä, ja sieltä sain intoa tilata itselleni värttinän. Etsystä löytyikin sopivan hintainen ( lue: riittävän halpa 😉 ) yläpainoinen värttinä.

Kävi kuitenkin niin, että heti kun sen olin saanut tilattua unelmieni rukki löytyi käytettynä halvalla samaisen ryhmän myydään palstalta joten sehän piti sitten heti hakea. Siinä sitten olin, kahden välineen loukussa, kummalla aloittaa villan selätys.’

20160810_221301

Värttinällä aloitin opettelemaan siis samaan aikaan kuin uudella rukillani. Suomenlampaan itse pesemäni ja karstaamani villa pääsi koekappaleeksi ja sen kehräys yläpainoisella sujuikin hyvin. Ihana oli huomata, että kyllä, osaan tuottaa villasta lankaa!

Tästä innostuneena luonnollisesti halusin kokeilla erilaisia värttinöitä. Tavoite oli löytää kotimainen värttinä, koska haluan tukea kotimaista työtä, mutta eipä sellaisia sitten kukaan enää myynytkään, ainakaan siinä koko luokassa, missä olisin halunnut ostaa. Turkkilainen värttinä miellytti kovasti silmää ja löysin, taas Etsystä, kauniin näköisen värttinän ja löin sen tilaukseen.

Firespitters turkkilainen.jpg

Kuinka ollakkaan Ravelryn ryhmässä harmitellessani, kun suomalaisia värttinöitä enää saa, jouduin taas tyytymään ulkomaalaiseen, rupesi yksi nainen juttelemaan yhden ryhmäläisen hallitsevan puutyötaidon, ja et hän voisi ehkä tehdä. Ja kas kas, ennen kuin huomasinkaan, oli minulla Firespitter’sin turkkilainen kotona! Ihana, kaunis, saarnista ja koivusta tehty turkkilainen. Ihastuin siihen välittömästi ja sillä kehrääminenkin sujui kuin tanssi. Tähän valikoitui itse pastavärillä värjäämäni “Hattarahöttö”, niin kuin tuota villatopsia kutsun. Toivonmukaan hän saa pian niitä myös tuonne Etsyyn myyntiin jotta muutkin pääsevät ostelemaan noita ihanuuksia!

20160812_150022